Sikamaisia juttuja

Kantar TNS Agri Oy teki Tuottajatyytyväisyys 2017 -tutkimuksen syksyllä 2017 ja tulokset valmistuivat viime keväänä. Tutkimuksessa mitattiin sikatilojen tyytyväisyyttä sianjalostusyritysten toimintaan. Tutkimuksessa kysyttiin tyytyväisyyttä porsastuotokseen, porsaiden päiväkasvuun ja porsaskuolleisuuden tasoon ja emakon kestävyyteen sekä lihasikojen päiväkasvuun, rehuhyötysuhteeseen ja lihaprosenttiin. Tutkimusraportilla tuloksia verrataan toimialan painotettuun keskiarvoon. Toimialalla on Suomessa kaksi yritystä ja asteikkona oli 1-5.

Alla olevassa kuviossa näkyy emakkotilojen tyytyväisyys Finnpigin toimintaan sekä toimialaan keskimäärin. Finnpig sai kaikissa mitatuissa tunnusluvuissa selvästi toimialaa paremmat arvosanat. Kun Finnpigin osuus toimialan painotetussa keskiarvossa on 80-85 %, oheisen kuvion ero Finnpigin ja toimialan keskiarvon välillä pitää kertoa viidellä, jotta saadaan suuntaa antava ero Finnpigin ja kilpailijan välillä. Kokonaisarvosana jalostusyrityksen toiminnalle oli Finnpigin osalta 4 ja koko toimialalle noin 3,7, joten kilpailijan kokonaisarvosana on noin 2,5. Vastaavasti porsastuotoksessa arvosanat ovat noin 4,4 ja 2,3 sekä porsaiden päiväkasvussa noin 4,2 ja 2,8. Porsastuottajien mielestä suuri pahnuekoko ei heikennä porsaiden kasvua ja myös porsaskuolleisuus on paremmalla tolalla kuin toimialalla keskimäärin!

Tyytyväisyystutkimus osoittaa, että sikatilojen mielestä Finnpigin valitsema kansainvälistyminen oli oikea valinta. Parhaat kiitokset asiakkaillemme hyvistä arvosanoista!

Finnpigin tavoitteena on hankkia asiakkailleen parasta mahdollista eläinainesta turvallisesti ja kustannustehokkaasti. Työ jatkuu yhdessä Topigs Norsvinin ja DanAvlin kanssa. Molemmat panostavat voimakkaasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Genomisen jalostuksen ansiosta  jalostuksellinen edistyminen on nopeutunut 20-30 % vanhaan toimintamalliin verrattuna. Tällä hetkellä jalostus alentaa sianlihan tuotantokustannusta 2€/lihasika/vuosi. Samaan aikaan eläimet ovat entistä vahvempia ja terveempiä.

Sianjalostuksen tavoitteena on parantaa sianlihantuotannon kannattavuutta ja varmistaa osaltaan tuotannon yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Jalostus pyrkii tavoitteeseen alentamalla sianlihantuotannon kustannuksia ja lisäämällä tuottoja. Sikojen rakenteen ja kestävyyden jalostus alentaa kustannuksia, mutta samaan aikaan se parantaa eläinten hyvinvointia. Sikaketjun tuottavuuden nousu ja rehuhyötysuhteen paraneminen alentavat kustannuksia, mutta tästä hyötyy myös ympäristö, kun sianlihantuotannon ympäristövaikutukset pienenevät.

Finnpigin genetiikka alentaa lihasian tuotantokustannusta joka vuosi yli 2 €. Nopea edistyminen perustuu jalostuksen vanhoihin perustotuuksiin, ankaraan valintaan ja nopeaan sukupolvikiertoon, sekä uuteen teknologiaan. Jokaisessa rodussa on yli 2000 jalostusemakkoa ja lisäksi emärotujen jalostuksessa hyödynnetään hybridituotannon data, jolloin jokaisessa emärodussa on käytettävissä noin 50 000 emakon tiedot. Kun yli 100 % jalostusemakoista vaihtuu vuosittain, on sukupolvikierto hyvin nopea.

Uusista teknologioista genominen valinta on jo arkipäivää ja se nopeuttaa jalostusta 20-30 %. Genotyypitys on kuitenkin kallista ja lähes koko populaatio pitää tutkia, jotta siitä saadaan täysi hyöty. Muutamien eläinten testaamisesta ei ole käytännön hyötyä. Finnpigin molemmilla eläinaineksen toimittajalla on riittävät resursssit kaikkien jalostuspopulaatioiden genotyypitykseen.

Tällä hetkellä jalostuksellinen edistyminen jakautuu puoliksi porsas- ja lihasikatuotantoon. Porsastuottajan suurimmat hyödyt ovat suuremmat pahnueet, alempi porsaskuolleisuus, kestävämmät emakot ja porsaiden nopeampi kasvu. Lihasikala hyötyy paremmasta rehuhyötysuhteesta, nopeammasta kasvusta ja korkeammasta lihakkuudesta.

Haluamme vähentää kaikilla elämänalueilla toiminnan ympäristövaikutuksia. Sama tavoite on myös sianlihantuotannossa – ympäristö onkin yksi jalostuksellisen edistymisen suurimmista voittajista. Pystymme tuottamaan sianlihaa entistä pienemmällä rehumäärällä, jolloin ympäristökuorma laskee. Kun porsaat ja lihasiat kasvavat nopeammin tarvitsemme entistä vähemmän karsinatilaa ja vähemmän sikalainvestointeja. Myös lämmitettäviä neliöitä on vähemmän.

Kun porsastuotos nousee, emakon rehukulutus jakautuu entistä useammalle porsaalle ja lantamäärä porsasta kohden laskee. Jos emakko vierottaa 33 porsasta vuodessa, emakkorehua tarvitaan noin 48 kg/porsas, 23 porsas vierottavalla emakolla emakkorehua kuluu 62 kg. Rehunkulutuksessa on lähes 30 %:n ero. Vaikka heikomman emakon porsaat kasvatettaisiin 7 kg korkeampaan teuraspainoon, emakkorehua tarvitaan edelleen 20 % enemmän. Lisäksi korkeampi teuraspaino lisää jalkaongelmia, heikentää rehuhyötysuhdetta ja alentaa sikalan käyttötehokkuutta.

Sianjalostuksesta välittyy helposti sellainen kuva, että tavoitteena on vain tuotantokustannusten laskeminen ja tehokkuuden lisääminen. Nämä ovatkin keskeisiä tavoitteita, mutta samalla edistetään myös ympäristön ja eläinten hyvinvointia. Yksi tämän hetken keskeisimpiä sianjalostuksen tutkimuskohteita on ”sosiaalinen sika” – kuinka yksittäinen sika vaikuttaa karsinakavereidensa hyvinvointiin. Tavoitteena on jalostaa entistä ystävällisempiä sikoja ja karsia ”koulukiusaajat” jalostuksen keinoin pois sikapopulaatioista.

Hankkeessa lisätään sikalaverkostojen yhteistyötä ja tiedon saannin avoimuutta taloudellisesti kannattavan sika-alan hyväksi.

Hankeaika 1.8.2016–31.7.2019

Eläinaineksen tehokas hyödyntäminen sikatiloilla -hanke luo sianlihan tuotantoketjun toimijoille uusia, käytännönläheisiä toimintatapoja tiloilla tehtävään eläinaineksen valintaan, tuotanto-ominaisuuksien vertailuun ja tuotannon kannattavuuden arviointiin. Hanke koostuu neljästä työkokonaisuudesta, joiden tavoitteena on löytää ratkaisuja eläinaineksen käyttöön ja sen kannattavuuteen porsas-, väli-kasvatus- ja lihasikatuotannossa. Neljäs työkokonaisuus on hankkeen hallinnointi ja tiedotustoiminta.

Hankkeen toteuttaja on Satafood Kehittämisyhdistys ry yhdessä Finnpig Oy:n ja Luonnonvarakeskuksen kanssa ja se toteutetaan Satakunnan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten alueella. Hankkeen käytännön toteutus tehdään yhteistyössä kohdealueen sikayrittäjien kanssa. Hanketta rahoittaa ko. maakuntien ELY-keskukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta.

Hankkeen NETTISIVUT

image0746

Elina Takalo teki kesän ja syksyn 2016 aikana Finnpigin laboratoriossa laboratorioalan opintoihinsa liittyvän opinnäytetyön siittiöiden morfologian tutkimisesta.

Morfologian tutkiminen on tärkeä osa siemennesteanalyysiä, sillä se antaa tietoa siemennesteen laadusta sekä karjun kehon ja kivesten terveydestä. Arvioitaessa siemennesteen morfologiaa osa siittiöistä on aina poikkeavia. Morfologiset poikkeamat jaotellaan kolmeen luokkaan niiden vakavuuden perusteella: primäärisiin, sekundäärisiin ja tertiäärisiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää morfologinen värjäysmenetelmä ja tarkoituksena tutkia DanAvl ja Norsvin emärotujen siittiöiden rakennepoikkeamia. Lisäksi työssä seulottiin asemalla olleet emärodun karjut.

Värjäysmenetelminä käytettiin kahta Minituben menetelmää, Farelly- ja Spermac-sarjaa. Käytettäväksi värjäysmenetelmäksi valittiin Farelly-sarja sen selkeyden, nopeuden ja helppokäyttöisyyden vuoksi. Lisäksi rakennepoikkeamat näkyivät selvästi ja menetelmä oli riittävän tarkka karjuaseman laboratorioon. Jatkossa värjäysmenetelmää hyödynnetään alentuneen hedelmällisyyden ja asemalle tulevien uusien karjujen siittiöiden morfologian tutkimiseen. Lisäksi värjäyksessä saatuja tuloksia verrataan siemennesteelle annettuun elävyyteen (%).

Opinnäytetyö kokonaisuudessaan

Geenimuuntelulla tarkoitetaan mikrobin, kasvin tai eläimen perimän muuttamista geenitekniikan keinoin. Ensimmäisiä GMO-tuotteita oli 1980-luvun alkupuolella markkinoille tullut geenimuunneltujen mikrobien tuottama ihmisen insuliini. Aiemmin insuliini eristettiin sikojen ja nautojen haimasta. Myös valaiden haimoja käytettiin ja yhdellä valmistajalla oli jopa oma valaanpyyntilaivasto. Muuntogeenisiä mikrobeja käytetään myös monien rokotteiden antigeenien tuotannossa.

Kotieläintalouteen GMO tuli toden teolla 1980-luvulla, kun markkinoille tuli geenimuunneltujen mikrobien tuottamat puhtaat aminohapot. Näistä ensimmäinen ja tärkein oli tietysti lysiini-aminohappo. Uusien aminohappojen nimityksestä käytiin alan sisällä keskustelua – pitäisikö puhua synteettisistä vai puhtaista aminohapoista.

Muistan elävästi, kun olimme 1980-luvun puolivälissää rehuteknologian kurssin ekskursiolla suurella rehutehtaalla. Päivän päätteeksi päästiin saunomaan ja apulaisprofessorimme kyseli rehutehtaan edustajilta heidän näkemyksiään uusien aminohappojen vaikutuksesta yksimahaisten eläinten ruokinnassa. Rehutehtaan nuori ravitsemusagronomi ei oikein uskonut näihin synteettisiin aminohappoihin, paino sanalla synteettinen eli keinotekoinen. Apulaisprofessori puhui mieluummin puhtaista aminohapoista ja uskoi vahvasti niiden tulevaisuuteen. No, professori oli oikeassa, kuten tutkijan sopiikin. Molemmat tekivät vielä pitkän ja merkittävän uran suomalaisen kotieläintuotannon parissa.

Puhtaiden aminohappojen ansiosta kalajauho voitiin jättää pois sikojen ruokinnasta, mikä vähensi sianlihan makuvirheiden riskiä. Puhtaat aminohapot madollistavat ohravalkuaisrehun käytön sikojen valkuaisrehuna ja siten voidaan vähentää soijarouheen käyttöä. Myös perinteisessä soijarouheeseen perustuvassa ruokinnassa puhtaiden aminohappojen avulla aminohappokoostumus voidaan hienosäätää sian tarvetta vastaavaksi ja rehuseoksen valkuaispitoisuutta voidaan alentaa. Tämä vähentää merkittävästi sianlihantuotannon typpipäästöjä!

Geenimuunneltujen mikrobibien avulla tuotetaan fytaasi-entsyymiä. Fytaasi vapauttaa viljan fosforin sian käyttöön ja rehun fosforipitoisuutta voidaan alentaa. Tämä vähentää huomattavasti sianlihantuotannon fosforikuormaa!

Luomutuotannossa ei saa käyttää puhtaita aminohappoja, entsyymejä ja useita vitamiinivalmisteita, jotka ovat myös geenimuunneltujen mikrobien tuottamia. Nämä rajoitukset tekevät luomusianlihantuotannon ympäristön kannalta huomattavasti kuormittavamman kuin tavanomainen tuotanto. Lisäksi luomusianlihan hinta karkaa korkeaksi, koska rehut ovat kalliita ja rehuhyötysuhde on heikko.

Geenimuuntelu parantaa monilla tavoilla ihmisten elämää ja säästää luontoa. Valaan haimaa ei tarvita insuliinituotannossa ja kalakannat säästyvät, kun kalajauhoa ei tarvita yksimahaisten eläinten rehuissa. Kotieläintuotannon typpikuorma pienenee puhtaiden aminohappojen ansiosta ja fytaasientsyymi pienentää fosforikuormaa. Ihmiset ja eläimet saavat riittävästi vitamiineja.

Onneksi geenimuuntelu on mahdollista – eiköhän käytetä sitä!

Tuotantoeläinten, myös sikojen, tilasiemennysoikeuden hankkiminen on eläinsuojelulain muutoksen kautta kokenut täysremontin. Aiemmin riitti, että yksi henkilö sikatilalla oli suorittanut toimilupakurssin. Jatkossa siemennysoikeus on henkilökohtainen eli kaikkien sikoja siementävien tulee suorittaa tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkintoon liittyvä sikojen siemennysosio. Siemennyslupa on voimassa niille henkilölle, jotka ovat suorittaneet toimilupakurssin.

AVI valvoo jatkossa sitä, että sikoja siementävät henkilöt ovat suorittaneet vaaditun tutkinnon. SEDU (Seinäjoen koulutuskuntayhtymä) on hakenut ja saanut oikeudet sikojen tilasiemennyksen ammattitaitotutkintojen järjestämiseen. Tällä hetkellä SEDU on ainut oppilaitos, joka näitä järjestää, mutta myös muita voi tulla jatkossa. Ammattitaito osoitetaan antamalla käytännön työnäyte omalla tilalla (yrittäjä) tai tilalla missä on työsuhteessa (työntekijä).

Ammattitaidon voi osoittaa suoraa ilman valmentavaa koulutusta, mutta toivomus on että tutkinnon suorittaja tulee valmentavan koulutuksen kautta. Finnpig ei ole osallisena näyttötutkinnon järjestämässä, mutta olemme mukana koulutuksessa. Aikaisemmin, perinteinen keinosiemennys-kurssi on ollut kaksipäiväinen. Nyt valmentava koulutus tiivistetään yksipäiväiseksi. Koulutus koostuu kolmesta osasta: Eläinaines-Tuotanto-Käytäntö.

Finnpig järjestää yhdessä SEDU:n kanssa tilasiemennyskoulutuspäiviä sitä mukaan kun ilmoittautuneita tulee. Koulutuspäivä on tarkoitus järjestää ympäri maata. Alla olevan linkin kautta voit ilmoittautua. Kun meillä on riittävä määrä (noin 10 henkilöä) ilmoittautuneita järjestetään koulutuspäivä. Jos ajankohta tai paikkakunta ei sinulle sovi jäät odottamaa seuraavaa paremmin itsellesi sopivaa koulutuspäivää. Riippumatta siitä haluatko suorittaa tutkinnon suoraa tai myös osallistua valmentavaan koulutukseen tehdään ilmoittautuminen alla olevan linkin kautta.

Lisätietoa:
SEDU:Leena Ojala, leena.ojala@sedu.fi, 040- 830 4116
Finnpig: Terhi Luukkonen, terhi.luukkonen@finnpig.fi, 050 3083575

Ilmoittautuminen Sikojen tilasiemennys koulutus ja -tutkinto

Eurooppalaiset kotieläinjalostusorganisaatiot ovat perustaneet riippumattoman EFFAB foorumin, jonka tavoitteena on luoda realistista ja positiivista kuvaa kotieläinjalostuksesta. Jalostuksen avulla parannetaan kotieläinten ominaisuuksia kuten tuotosta, kestävyyttä, terveyttä ja hyvinvointia. Erityisen tärkeää on säilyttää ja ylläpitää geneettistä monimuotoisuutta, jotta voidaan turvata pitkän aikavälin jalostusmahdollisuudet. Linkki EFFABin sivuille.

EFFAB käynnisti vuonna 2006 hankkeen, jonka tavoitteena oli määrittää vastuullisen kotieläinjalostuksen toimintamallit. Code-EFABAR kehittiin EU:n rahoittamassa hankkeessa ja työhön osallistui kotieläinjalostajien lisäksi hyvinvointi- ja talousasiantuntijoita sekä kuluttajia. Code EFABAR on vapaaehtoinen hyvien menettelytapojen ohjeistus (code of good practice) kotieläinjalostajille. Finnpigin genetiikan toimittajista DanAvl ja Topigs ovat sitoutuneet noudattamaan sen ohjeita. Linkki Code EFABARin kotisivuille.

Topigs Norsvin on ottamassa mukaan karjunhajun esiintyvyyden vähentämisen emärotujen jalostustavoitteeseen. Tavoitteena laskea karjunhajun esiintyvyyttä lihasikavaiheessa 50%:lla 5 vuoden aikana.

Lue koko uutinen täältä